Solmeiluharjoituksia

13. helmikuuta 2007 klo 12.39
Luokat: Hopea, Kaulakorut, Rannekorut

Yleisön pyynnöstä – tai lähinnä vaatimuksesta – vaihdoin sydänrannekoruun erilaisen salpalukon. Olkaapa hyvät:

valentine02

Kuva on taas melko kaamea (pelkkää hopeaa on pahuksen vaikea kuvata!), mutta voin vakuuttaa, että ranteessa tuo koru on sangen suloinen. Pitänee yrittää kuvata.

Tein aiemmin esittelemäni solmitun helminauhan silkkilangalla, jossa oli kaksi neulaa. Eilen päätin sitten ruveta tekemään seuraavaa yhden neulan langalla. Siitä seurasi runsaasti ärräpäitä. Perinteinen tekniikka ei onnistunut, ei sitten millään, ja lopulta pilasin ainoan turkoosinsinisen lankani. Solmitun helminauhan viheliäisyys on siinä, että kun yhdenkin solmun teet pieleen, on koko hemmetin koru pilalla.

Tarvittiin kahvia ja vauvaterapiaa alakerrassa sekä runsaasti ajatustyötä, ennen kuin keksin toisenlaisen tekniikan, joka saattaisi toimia. Kivuttuani takaisin kotiin rupesin testailemaan seuraavalla silkkilangalla suhteellisen varmana siitä, että pilaisin senkin. Noin neljän tunnin uurastuksen jälkeen minulla kuitenkin oli käsissäni tällainen:

knotted02

Tällä kertaa riipus on papukaijalukolla kiinni salpalukossa, joten riipuksen voi halutessaan irrottaa. Tämä idea lähti Sirulta, mutta kiinnitin riipuksen hieman eri tavalla.

Päättelyä lukuunottamatta (ja sekin on suht siisti) jälki on tasaista ja kaunista, vaikka itse sanonkin. Olen hyvin tyytyväinen kaikkeen muuhun paitsi kaulakorun viemään aikaan. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa – eiköhän se solmeilu siitä nopeudu kun vähän treenaan. Seuraava helminauha on jo suunnitteilla…

***

Muokkaus: Tässäpä vielä kuva hopeaketjusta ranteessa.

valentine-ranne