Solmittu helminauha

9. helmikuuta 2007 klo 11.38
Luokat: Kaulakorut

Jo pitkään on ollut tarkoitus yrittää ihan oikeaa, helmisilkkiin solmittua helminauhaa. French wire ostettiin ajat sitten, ja helmisilkkiäkin oli jo montaa väriä odottamassa. Eilen pistin lopultakin toimeksi, ja tässä on tulos:

knotted

Hankalaahan se oli, se myönnettäköön. Tässäkin asiassa kuitenkin varmasti harjoitus tekee mestarin, joten seuraavan aloitan heti, kun saan kasaan sopivan helmikeon sitä varten. Kaikkein ikävin osuus korussa oli päättely, johon en ole täysin tyytyväinen tässä ensimmäisessä korussa. Se on kyllä suht siisti, mutta perfektionistia häiritsevät nuo vähän isommat, möykkyiset solmut…

knotted-end

Korun keskellä on french wire -pätkän päälle Hill Tribe -sydänriipus.

Muokkaus: Pia huomautti, että koru muistuttaa aika paljon hänen Simplicity-sarjaansa, joten tässäpä linkki yhteen hänen kauniista koruistaan. Toki koruissa on yhtäläisyyksiä (se, että ne ovat solmittuja ja se, että niissä on riipus), mutta tekniikat lienevät yhteisiä. :)

Muokkaus II: Nähtyäni Pian uusimman blogimerkinnän on pakko kommentoida myös täällä.

Millä muulla tavalla voi tehdä solmitun helminauhan, jossa on riipus, kuin tällä tekemälläni tavalla (ja tavalla, jota Pia on käyttänyt), jos riipusta ei kiinnitä lukkoon? Minusta on ikävää, että Pia ilmeisesti kokee minun varastaneen jonkin omista kantavista ideoistaan, kun kyse on tilanteesta, jossa ei minusta oikeastaan edes ole muuta toteutusvaihtoehtoa.

Jos olisin selkeästi ottanut inspiraationi Pian korusta, olisin sen varmasti myös muistanut mainita, mutta omaa koruani lähdin itse asiassa tekemään nähtyäni Sirun helminauhan ja puhuttuani sen jälkeen Sirun kanssa helminauhojen solmimisesta. Ainoa syy siihen, että en kiinnittänyt riipusta korun lukkoon kuten Siru oli se, että olin niin tyytymätön korun aloitukseen – jos olisin laittanut riipuksen lukkoon, olisi se korun aloitusosa tullut korun eteen ja näkynyt selvemmin.

Olen pahoillani siitä, että aiheutin ilmeisesti tahtomattani Pialle mielipahaa, mutta kuten jo aiemmassa kopiointikeskustelussakin puhuttiin, tulee samoja tekniikoita käyttämällä välillä väkisinkin samanlaista jälkeä, vaikka ei tarkoitus olisikaan. :/

Askel kohti toipumista?

8. helmikuuta 2007 klo 17.52
Luokat: Kaulakorut, Korukivet, Rannekorut

Kivihamsteriudesta toipuminen on pitkä ja raskas prosessi, mutta jos tahtoa riittää, on parantuminen mahdollista. Yksi hyvä merkki on se, että uskaltautuu käyttämään koruissa niitäkin kiviä, jotka ovat suorastaan poikkeuksellisen hienoja ja joita ei ole kovin paljon.

Lohikäärmeen aika -sarjan sormukset saivat jatkokseen samoista kivistä tehdyn kaulakorun…

lohikaarmeenaika-kk

…sekä rannekorun.

lohikaarmeenaika-r

Lisäksi tein urheasti rannekorun uusista ihanista posliinijaspiksistani ennen kuin ehdin kiintyä niihin niin paljon, etten enää kykene käyttämään niitä.

posliinijaspis-r

Olen rohkea! Urhea! Reipas!

Pitää myöskin mainita, että piipahdin tänään Thuja Designissa, missä minut ystävällisesti pelastettiin liian jäykän hopealangan kiroukselta (nyt minulla pitäisi taas olla sormuskelpoista lankaa, jippii!). Liikkeessä oli nyt myös ihania pyöreitä 8 mm:n Swarovskin kristalleja, joita oli pakko poimia muutama mukaan… (6 kpl, tarkalleen ottaen, joten en todellakaan heittäytynyt vallan mahdottomaksi.)

Karsintakriteerit

7. helmikuuta 2007 klo 13.45
Luokat: Helmihulluus, Ostokset

Viimeinenkin tammikuussa tehdyistä tilauksista kotiutui tänään. Kivinauhoja hypistellessäni tulin ajatelleeksi, että helmien karsiminen on oikeastaan sellainen aihe, mikä olisi hyvä ottaa esiin täällä blogissakin.

Ainakin korujaan myyvät helmeilijät epäilemättä käyvät jossain vaiheessa läpi ostamansa helmet ja karsivat niistä pois käyttökelvottomat (tai myytävään koruun kelpaamattomat). Riippuu ihan kunkin omista mieltymyksistä, missä vaiheessa tämä karsinta tehdään. Jotkut säilyttävät helmiä käyttöön asti nauhassa ja suorittavat karsinnan vasta korua tehdessään. Siitä, että helmet ovat tässä vaiheessa vielä nauhassa, on yksi kiistaton etu: aivan erityisen kauniit yksilöt on helppo paikantaa.

Tämä helmihullu suosii kuitenkin karsinnan tekemistä heti helmien kotiuduttua. Tällöin saa samalla lisättyä helmet materiaalilaskuriin ja laskettua niille todellisen kappalehinnan (johon vaikuttavat paitsi postikulut, myös se, paljonko nauhasta joudutaan karsimaan).

Makeanvedenhelmet käyvät läpi selvästi tiheämmän seulan kuin kivet. Niissä pitää ottaa huomioon monta eri tekijää, joista yhdenkin heikkous voi tehdä koko helmestä – ainakin tämän helmihullun silmissä – käyttökelvottoman. Omasta mielestäni tärkeysjärjestys on seuraava:

1. Kiilto. Jos helmi on samea, sitä ei pelasta mikään. Kiilloton helmi on täysin käyttökelvoton, piste.
2. Pinta. Pienet pintavirheet (esimerkiksi hennot renkaat) ovat siedettäviä, mutta jos pinta on pahasti renkainen, möykkyinen tai kuoppainen, joutaa helmi karsittujen kasaan.
3. Värjäys. Tämä koskee tietysti vain värjättyjä helmiä (no kidding!). Värjäyksen on oltava siisti, eikä helmessä saa olla selkeästi erottuvia epämääräisiä väriklönttejä tai läiskiä.
4. Muoto. Muodossa saa olla pientä vaihtelua, sillä tavallisella harrastajalla ei taatusti ole varaa kauniin pyöreisiin helmiin, jotka maksavat tähtiä. Liian paljon helmi ei saa muotonsa puolesta poiketa kumppaneistaan.

Vastaavasti kivihelmien ominaisuuksien tärkeysjärjestys näyttää tältä:

1. Pinta. Kiven pitää olla pinnaltaan sileä ja ehjä. Ei halkeamia, ylimääräisiä reikiä, kuoppia, ei minkäänlaisia pintavirheitä. Reiän ympärillä saa olla pientä rosoisuutta, kaikki muu on paha, PAHA asia!
2. Pinta. Kohtaa 1 ei voi tarpeeksi korostaa.
3. Pinta. Ai miten niin tuli jo selväksi?

4. Kiilto, kirkkaus ja mahdolliset erityisominaisuudet.
kiilto: kauniin kiven pinta on kiiltävä. Huono kiilto ei kuitenkaan tee kivestä käyttökelvotonta, toisin kuin makeanvedenhelmestä, jos pinta on muuten kaunis.
kirkkaus: läpikuultavilla kivillä kirkkaus on toivottua, mutta käytännössä ainakin pieniä sulkeumia tuppaa kivissä olemaan melkein aina, paitsi kaikkein edullisimmissa kivissä (esim. savukvartsi). Jos haluat esimerkiksi superkauniita ametisteja tai granaatteja ilman sulkeumia, varaudu maksamaan itsesi kipeäksi – tämä on ainakin minun kokemukseni…

erityisominaisuudet: joillakin kivillä on hienoja erityisominaisuuksia, kuten valkeassa kuukivessä ja labradoriitissa esiintyvä välkehdintä. Näihin erityisominaisuuksiin lasken tässä myös ocean-jaspiksen huikeat värit ja kuviot.

On makuasia, miten korkealle arvottaa nämä erityisominaisuudet. Haluatko mieluummin vähemmän välkähtelevää mutta edullista labradoriittia, vai todella komeasti leiskuvaa kalliimpaa labradoriittia? Allekirjoittaneen kanta on selkeä: on ihan yhtä tyhjän kanssa, vaikka labradoriitti välkkyisi niin, että naapurin setäkin tarvii aurinkolaseja, jos kivi on pinnaltaan huono. Kauneimmatkin ocean-jaspiksen kuviot menevät haaskuun, jos kivessä on lohkeamia. Pitäisi olla jokin laki, joka kieltää myymästä erityisominaisuuksiltaan upeita kiviä, joiden pinta on kelvoton – mikään ei helmihullua harmita yhtä raskaasti kuin se, että pinnaltaan pilalla ovat aina nauhan kauneimmat yksilöt, eivätkä ne tylsän yksiväriset mokkulat.

Ja nyt onkin sitten hyvä todeta, että sain tänään aika kivan nauhan labradoriittia. Nämä pyöreät 10 mm:n helmet eivät ole välkkeeltään erityisen hyviä, joskin useimmista helmistä sen välähdyksen kyllä erottaa, jos helmeä pyörittelee. Nauha maksoi kuitenkin vain $6.25, ja karsittavaa on vähän. Vertailun vuoksi sanottakoon, että taannoin FMG:ltä ostamani labradoriittinauhan hinta ennen paljousalennuksia oli $15.58, ja nauhasta joutui karsimaan noin puolet helmistä – ja lopuistakin osa sai jäädä lähinnä säälistä. Välke oli kyllä komea, mutta paljonkos siitä iloa on siellä karsittujen pussissa?

070207-labradorite
Labradorite

070207-bpl
Blue Pearl

Muhkeaa

6. helmikuuta 2007 klo 22.31
Luokat: 14KGF, Korukivet, Korvakorut, Rannekorut, Swarovski

Laitetaanpas nyt vielä muutama korukuva lisää, kun olen ilmeisesti taas päässyt vauhtiin.

Kahdet 14K gold filled -korvakorut: ensimmäisissä siamin punaiset kristallisydämet, toisissa ihanat violetit bling bling -sydämet (Vitrail Light).

14kgf-siam-hearts

14kgf-vitraillight-hearts

Lisäksi rannekoru, jossa on käytetty noin oluttynnyrin kokoisia punaisia akaatteja (tai lienevätkö karneoleja?). Ostin kivet varmaan vuosi sitten, enkä ollut niitä vielä tähän mennessä käyttänyt mihinkään. Oli jo siis korkea aikakin keksiä niille jotain käyttöä!

redagate-r

Korusta tuli todella muhkea noiden isojen kivien ansiosta. Rakas avomieheni katsoi korua ja totesi: ”On se kyllä aika jykevä… No, sitä voi aina käyttää pizzalähetin kolkkaamiseen!” Vähänkö minulla on ihana mies :D

Lohikäärmeen aika

6. helmikuuta 2007 klo 13.52
Luokat: Korukivet, Sormukset

Kuten useimmat ovat varmasti huomanneet, käytän aniharvoin mitään erityisiä taustoja tai ylipäänsä mitään ylimääräistä kuvausrekvisiittaa kuvissani. Syitä on monia: laiskuus, sopivien materiaalien puute, pyrkimys esittää itse koru mahdollisimman selkeästi ilman häiritseviä taustoja…

Tällä kertaa teen poikkeuksen. Tein neljän sormuksen sarjan, joka sai nimekseen Lohikäärmeen aika. Nämä sormukset kerta kaikkiaan vaativat kuvaan muutakin kuin valkean paperin, joten oli pakko improvisoida.

Vaikka nämä neljä sormusta ovat rakenteeltaan ihan tavallisia perussormuksia, sanon tekijän ylpeydellä, että ne kuuluvat kauneimpien tekemieni sormusten joukkoon. Tämä on oikeastaan täysin sormuksissa käytettyjen kivien ansiota, sillä ne ovat aivan uskomattoman kauniita siitäkin huolimatta, että niiden reiät eivät ole välttämättä ihan täydellisen suoraan porattu eikä helmen muotokaan välttämättä ole sataprosenttisen pyöreä.

Yritin epätoivoisesti saada käsiini lisää kyseisiä kiviä, mutta niitä ei myyjälläkään enää ole. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä kivet ovat, elleivät ne sitten tosiaan osoittaudu jonkinlaisiksi pietersiiteiksi, sillä muutamasta on löydettävissä tiikerinsilmämäistä hohdetta. Kiitos näiden kivien, tämän sarjan sormukset ovat täydellisen uniikkeja.

velhonsydan
Velhon sydän

haltiakuningas
Haltiakuningas

lohikaarmevuori
Lohikäärmevuori

halkirameen
Halki rämeen

Perussormusten tekeminen loppuu toistaiseksi tähän, sillä vaikka minulla on kahdestakin eri paikasta tilattua 0.8 mm:n pehmeää hopealankaa, ovat langat melkein käyttökelvottomia sormusten tekemiseen. Dead soft on tällä kertaa jotakin Dead softin ja Half hardin puolivälistä, siis Half dead… Lanka on ihan liian jäykkää, että siitä saisi kauniita sormuksia tuskattomasti aikaan. Sormenpäät ovat aivan hellinä näiden neljän sormuksen vääntelystä. Mur.

Tammikuun ostoksia

4. helmikuuta 2007 klo 13.53
Luokat: Korukivet, Ostokset

Melkeinpä kaikki tammikuun aikana tekemäni helmiostokset ovat yhä lajittelematta ja lisäämättä materiaalilaskuriin. Syynä tähän on se, että halusin saada toiminimeni kirjanpidon ja muut käytännön asiat kuntoon, ennen kuin lisään tammikuun helmiaarteet varastooni. Nyt onnellinen helmihullu pääsee vihdoin hypistelemään aarteitaan, sillä kirjanpitoasiat alkavat olla kunnossa!

Kuvasin suuren osan ostamistani kivistä, jotta voisin esitellä hankintojani muillekin. Tässäpä niitä siis tulee, pienten kommenttien kera:

2007-01-unknown
Täysin outo kivilaji, mutta sieviä kiviä ovat. Nämäkin myytiin Ocean jasperina, hah!

2007-01-smokyquartz
Pulleita savukvartsipisaroita. Näihin olin oikein tyytyväinen, sillä helmet ovat kauniita, tasakokoisia ja kirkkaita.

2007-01-pietersite
Isoja pietersiittilaattoja. Todella kaunis kiilto ja upeat kuviot, mutta valitettavasti useimmissa helmissä on jotain pieniä pintavirheitä ainakin toisella puolella. Olen vähän kahden vaiheilla, annanko noiden pintavirheiden häiritä. Toisaalta kivet ovat minusta niin kauniita, että kelpaisivat hyvin myytäviinkin koruihin, mutta toisaalta nipo minussa ärsyyntyy niistä pienistä vähemmän kiiltävistä kohdista. Mur. Nämä kivet olivat kalliita (maksoin nauhasta muistaakseni $15, enkä ole ihan varma siitä, olenko tyytyväinen hinta-laatu -suhteeseen*)

2007-01-oceanjasper
Ovaaleja ocean jasper -helmiä. Kauniit värit ja kuviointi, suht onneton pinta. Alan olla vähitellen sillä kannalla, että luovutan koko tämän kivilajin suhteen. Olen ostanut sitä monista paikoista monilla hinnoilla, ja melkein aina olen saanut korkeintaan kelvollisia kiviä. On surullista, että korukivien maailman yksi kiistattomista kaunottarista on näin ongelmallinen pintansa suhteen. Minä olen kuitenkin kyllästynyt maksamaan kuoppaisista kivistä, joita en myytäviin koruihini kelpuuttaisi.

2007-01-muscovite
Kimaltelevaa muskoviittia. Nämä kivet olivat kalliita, mutta pidän niistä kovasti. Kivien kimaltelu ei ollut vain turhaa myyntipuhetta, vaan näissä kivissä voi tosiaan nähdä kimmellystä. Todellisuudessa kivet ovat aika hailakan marjapuuronvärisiä, eivätkä niin voimakkaan värisiä kuin kuvassa. Muskoviitin Mohs-arvo on hurjan alhainen, joten näiden kivien käyttö tulee olemaan hieman ongelmallisia, koska rumpuun ei ole asiaa.

2007-01-kambabajasper
Kambabajaspislehtiä, joista kuvan yksilö näyttää hauskan sattuman ansiosta ihan papukaijalta. Nämä lehdet ovat aika vinkeitä, mutta eivät ihan sitä, mitä odotin. Käyttöä niille varmaan löytyy siitä huolimatta.

2007-01-fluoritecube
En ole ostanut fluoriittia aikoihin, koska se kestää vain varovaisen rummutuksen, ja ostan mieluiten kiviä, joiden ei tarvitse pelätä kärsivän rummussa. Sateenkaarifluoriitti on kuitenkin niin kaunista, että sorruin pitkästä aikaa. Nämä kuutiot ovat ihan nättejä…

2007-01-fluoriitit
…mutta nämä kukkaset ovat todella ihastuttavia! Oli niiden hintakin kyllä toisaalta kuutioihin verrattuna yli kaksinkertainen…

2007-01-fancyjasper02
Fancy jasper on se yksittäinen kivilaji, jota minun varastoistani löytyy kaikkein eniten. En kerta kaikkiaan saa siitä tarpeekseni. Tässä on pieniä fasettihiottuja suorakaiteita…

2007-01-fancyjasper
…ja tässä supersuloisia pieniä sydämiä!

2007-01-apachesagejasper
Viimeisenä Apache Sage Jasper -kiviä, joita jokainen nettikauppa tuntuu kutsuvan eri nimellä. Nämä ostin samasta paikasta kuin pietersiitit ja muskoviitit, mutta näihin en ole kauhean ihastunut. Pitää miettiä, onko minulla näille ylipäänsä käyttöä vai myynkö eteenpäin, jos joku kiinnostuu.

Tällaisia tuli siis hankittua tammikuussa. Nyt kaikki nauhat (myös ne muutamat, jotka jäivät kuvaamatta) pitäisi käydä läpi, jotta huonot kivet tulee karsittua pois. Kaikki ostokset pitäisi myös lisätä materiaalilaskuriin, joten siinäpä tämä sunnuntai sitten taitaa kuluakin…


* Järkytys: olen suomen kielen maisteri mutta en ole varma, miten tuo termi pitäisi kirjoittaa!

Pitkästä aikaa aikaa

1. helmikuuta 2007 klo 23.28
Luokat: 14KGF, Ketjut, Rannekorut

gf-jenspind

Vihdoinkin oli aikaa ja energiaa ihan vain korunäpertelyyn! Sahaaminen tökki ja pahasti, mutta sain onneksi – hampaitani kiristellen – sahattua tarpeeksi renkaita tähän ranneketjuun. Jens Pind, lankana 0,8 mm:n puolikova 14K Gold Filled (ja renkaat on tehty 2,5 mm:n veivillä). Soma kuin sika pienenä, vaikka itse sanonkin.

Minun on täytynyt kehittyä ketjujen tekemisessä, kun tämä ranneketju syntyi parissa tunnissa (siis punomisen osalta) entisen neljän-viiden tunnin sijasta. Enkä tällä kertaa tehnyt ensimmäistäkään virhettä!

Voi olla, että tämä koru jää ihan vain omaan käyttöön – en ole nimittäin ihan varma, olisiko kukaan valmis maksamaan ketjusta niin paljon, kuin mitä siitä pitäisi langan hinnan ja työmäärän huomioon ottaen pyydettävä. Saa nähdä.

Yrityksen kirjanpitoa varten olen vihdoin saanut kasattua jonkinlaisen Excel-pohjan, mutta tammikuun tapahtumista on suurin osa vielä kirjaamatta. Pääasia, että käytännön asiat alkavat vähitellen olla hanskassa, jotta minulla on lähitulevaisuudessa aikaa ja virtaa tehdä enemmän koruja. Wahey!