Helmihullun kiireet

18. marraskuuta 2006 klo 13.44
Luokat: Helmihulluus, Hopea

Eilen kuvailin äidille Skype chatissa (jota päivittäin käytämme yhteydenpitoon – ei siis itse Skype-puheluja vaan ohjelman chat-toimintoa) kiireistä päivääni ja valittelin, että ei ole ollut aikaa tehdä koruja, kun aika on kulunut (yhden työprojektin ohella) kaikenlaiseen ylläpitoon: myyntisivuille piti lisätä koruja, uudet ostokset piti lajitella ja lisätä materiaalilaskuriin, kivistä piti karsia pintavirheelliset pois jne.

Äiti tiivisti koko touhun yhteen lauseeseen:
”…eli olet huokaillut ja lähminyt rakkaita kiviä käsissäsi :)”

Ei-helmihulluksi äiti tuntee helmihullujen mielenlaadun ja toimintatavat suorastaan huolestuttavan hyvin.

***

Sain kuitenkin eilen tehtyä jotain koruihin liittyvää hyvinkin tarpeellista: vietin kolmisen varttia rakkaan butaanipolttimeni kanssa ja tein 80+ korupiikkiä. Vaikka olen tehnyt niitä itse nyt yhteensä ehkä 120 kappaletta, muistuttavat nuo pahuksen piikit edelleen lähinnä minikokoista golfmailaa. En käsitä, miksi se hopeapallo kiertyy aina vinoon, vaikka kuinka yritän pitää lankaa suorassa (tai ohjata palloa kääntämällä piikkiä sopivasti langan pään sulaessa)! Eikä siitä pallosta sitä paitsi tule edes palloa, vaan pisara.

Minulle opetettiin, että ensin on lämmitettävä koko langanpätkää ja vasta sitten kohdistetaan liekki langan päähän, johon halutaan sulattaa se pallo. Kuitenkin minusta tuntui, kun kokeilin toista tapaa, että piikeistä tuli kauniimpia, kun kohdistin liekin heti suoraan vain langan päähän.

Mites teillä muilla?

headpins

Kuvan piikkejä ei ole vielä rummutettu, joten ne näyttävät vähän oudon värisiltä. Vaikka tuosta pallon vinoudesta marisenkin, olen kuitenkin sitä mieltä, että piikit ovat vallan käyttökelpoisia – ja mikä parasta, ne ovat paitsi täysin itse tehtyjä, myös huomattavasti halvempia kuin valmiina ostetut!