Mietteitä ja päätöksiä

22. lokakuuta 2011 klo 14.58
Luokat: Helmihulluus, Kaulakorut, Korukivet, Yleinen

Jos olen jo jotakin ehtinyt huomata niin sen, että työaikaa on olemattoman vähän. Sitä vähentää entisestään se tosiseikka, että kaikki tavarat on ehdittävä myös visusti pakata pois ennen kuin lapset heräävät, tai kallisarvoiset helmet ovat pian pitkin asuntoa, poikanen juoksee ympäriinsä pihdit kädessään ja pikkusisko imeskelee mietteliään näköisenä valmista korua kuolavana suupielestä valuen.

Työajan vähäisyys vahvistaa sen, mitä vähän etukäteen ajattelinkin: on pakko hyväksyä ja ymmärtää se, että tällä hetkellä päätyöni on olla äiti ja yrittäjyys on sivutoimi, jota tehdään sen verran kuin ehditään ja jaksetaan. Siksi nyt tekee mieli keskittyä tekemään vain sitä, mikä inspiroi ja innostaa.

Luulen, että tästä eteenpäin koruni painottuvat selkeämmin yksittäiskappaleisiin. Mielessä on kyllä yksi pieni ja yksinkertainen korvakorusarja, mutta muuten tässä vaiheessa haluaisin keskittyä tekemään uniikkia… Ei niinkään mitään monimutkaista ja jäljittelemättömän ainutlaatuista kuin tietyn hetken ja tunteen synnyttämiä koruja. Jotain mikä syntyy kun on syntyäkseen, mutta jota ei väkisin synnytetä toista kertaa.

Toinen asia, jota olen ehtinyt pohdiskella tällä viikolla:

Ei enää NERIK-materiaaleja.

Kyllä, luit ihan oikein. Ei enää materiaalien hilloamista. KAIKKI käyttöön, niin hillotuimmat hopeahelmet kuin kauneimmin säihkyvät brioletitkin. Laidasta laitaan. Ne materiaalit eivät kasva korkoa, vaikka kuinka odottaisin.

Saapa nähdä pitääkö tämä päätös.

Lopuksi yksinkertainen epäsymmetrinen kaulakoru, johon täysin säälimättä käytin melkein kokonaisen nauhan luonnollisen värisiä karneoleja. Uniikki.

Carnelian & Agate necklace

Helmiharmitus

4. tammikuuta 2010 klo 19.29
Luokat: Helmihulluus, Ostokset

Aina välillä tällaista helmihullua harmittaa ihan älyttömästi se, miten vaikeaa on saada käsiinsä tietynlaisia materiaaleja. Tässä tapauksessa kyse on makeanvedenhelmistä – lähinnä värillisistä sellaisista. Värjättyjä makeanvedenhelmiä toki löytyy joka paikasta, mutta jostain syystä värivalikoima tuntuu enimmäkseen olevan melko suppea (tai sitten helmet ovat huonolaatuisia).

Joistakin väreistä on monesti lähes ylitarjontaa (erilaiset ruskeat, malvat, violetit), joitakin ei tunnu löytyvän mistään. Kaikkein työläimmäksi on osoittautunut punaisten makeanvedenhelmien metsästys. Onnistuin yhden ainoan kerran saamaan käsiini täydellisen punaisia helmiä, jotka olivat lisäksi vielä aivan upeaa laatua, mutta sen jälkeen niitä ei ole löytynyt enää mistään. Olen kurkkuani myöten täynnä erilaisia fuksianpunaisia ja oranssinpunaisia helmiä – minä haluan rehellistä punaista! Upeaa, tummaa verenpunaista! Mutta kun ei niin ei.

Toinen ongelma ovat sekoitusnauhat. Kauniit – siis sekä kaunislaatuiset että väreiltään kauniit – sekoitusnauhat ovat kiven alla. Silloin harvoin kun niitä jostain löytää, on viisainta toimia nopeasti. Siispä kun rakas ystäväiseni vinkkasi minulle kauniista sekoitusnauhoista, ostin saman tien kaikki loput, mitä putiikissa oli (valitettavasti vain kolme nauhaa, mutta kuitenkin). Laatu ei ole ihan täydellisen priimaa, joten nauhoista joutunee karsimaan viitisen helmeä per nauha, mutta ehdottoman tyytyväinen olen hankintaani, siitä ei ole epäilystäkään! Slurrrrppppssss!

Freshwater pearls

Harakka huttua k…

6. marraskuuta 2009 klo 11.35
Luokat: Helmihulluus, Korukivet, Rannekorut

Harakka kiviä tutkii,
silmillänsä tuijottaa,
sormillansa hypeltää…
Koittaa kaulaan,
koittaa ranteisiin,
…korviin ei riitä!
Täytyy mennä tilaamaan netistä lisää!

bluepearl-r

HANKKIA SE KAS NOIN

18. maaliskuuta 2008 klo 12.36
Luokat: Helmihulluus, Ostokset

Ostin eBaysta 8/0-kokoisia siemenhelmiä, sillä sorruin tilaamaan itselleni ihan aidon puisen Beadalonin Spin-n-beadin. Tänään helmien saavuttua piti hieraista silmiään pari kertaa, kun kuitissa luki (and I quote): ”Kiittää te ajaksi ammatti! Iloita sinun helminauha!” Helmihullu tirskui hetken ja katsoi sitten muita papereita. Tilauksen mukana oli tullut ylimääräinen paperi, joka skannattuna näytti tältä (Flickrin puolelta löytyy isompi versio, jos ette saa tässä koossa tekstistä selvää):

Käännös

Repesin ihan täysin lukiessani tuota paperia. Myyjän avuliaisuus on suorastaan liikuttavaa! Kuinka moni muu vaivautuu tarjoamaan ulkomaisille asiakkailleen käännöksen uutiskirjeestään? Henkilökohtainen suosikkini uutiskirjeestä on

enemmän monesti te kohta HANKKIA SE KAS NOIN ostaa ja enemmän te hankkia, enemmän satunnainen te jälkisäädös hankkia jotta voitto ainoa eli enemmän -lta kuukautinen kammeta.*

Myyjä on kuitenkin oivaltanut jotain olennaista helmihullujen käyttäytymisestä, päätellen tuosta ”enemmän te hankkia” -kohdasta. Sitähän me teemme: hankimme enemmän ja enemmän.

Ainakin minä.

Lisäys: Minäkin toki toivon, että rakkaat lukijani kotoisineen hankkia ihmeellinen Pääsiäinen Juhlapäivä! ;)


* The more often you place BUY IT NOW purchases and the more you purchase, the more chances you will have to win one or more of the monthly prizes.

Täältä tullaan, Lappi

30. marraskuuta 2007 klo 16.23
Luokat: Helmihulluus, Kaulakorut, Korukivet

Tänä iltana helmihullu kipuaa junaan ja antaa VR:n viedä. Edessä on kahdeksan päivää Lapissa äidin lihapatojen äärellä. Ajankohta voi vaikuttaa oudolta, kun ottaa huomioon, että meneillään on jouluruuhka ja -kiire, mutta vietämme tänä vuonna joulua Jannen vanhempien kanssa, ja halusin päästä käymään omieni luona vielä näin ennen joulua. Nyt onkin helppo lähteä, kun ei tarvitse ottaa hiirenpalleroisia mukaan vaan voi jättää ne tänne Jannen hoiviin.

Mutta (koru)asiaan. Olen hiljaa mielessäni ihmetellyt, mitä ihmeellistä kaikki näkevät Botswanan akaatissa. Sen kauneutta ylistetään vähän joka puolella, ja minusta se on aina näyttänyt vähän vaisulta. Kivessä on kyllä mielenkiintoisia kuvioita, mutta värisävyt ovat melko laimeat. Pape sitten auttoi tietämättään minua näkemään valon: kun näin Papen tekemän Calla-korun, olin täysin lumoutunut sen kauneudesta ja sitä muistellen eilen päätin, että minunkin on nyt aika vihdoin ja viimein tarttua pitkään säilömiini Botswanan akaatteihin.

Koin suuren ymmärryksen. Botswanan akaatti saattaa yksinään näyttää hieman vaisulta, mutta oikeassa seurassa se puhkeaa kukkaan. Beyond the sunset -korua en meinannut uskaltaa sovittaa omaan kaulaani, koska pelkäsin, etten pysty enää sen jälkeen luopumaan siitä.

botswana-agate01

botswana-agate02

botswana-agate03

Tämä helmihullu tietää nyt, mitä tilauslistalle tulee seuraavassa kivikimpassa…

Paluu arkeen

11. syyskuuta 2007 klo 11.54
Luokat: Helmihulluus, Kaulakorut, Rannekorut

Väsyneehkö mutta tyytyväinen helmihullu on palannut häämatkaltaan Lontoon vilskeestä. Reissussa oli mukavaa, mutta on kyllä ehdottomasti ihanaa olla taas kotonakin. Matkan kohokohtia olivat
– Spamalot-musikaali (todella viihdyttävä kokemus!)
– Freddie Mercuryn kartanon näkeminen 5.9. (se vähä, mitä muurin takaa pystyi näkemään)
– the Tower of London

Uskokaa tai älkää, mutta en ostanut Lontoosta ensimmäistäkään helmeä, vaikka kävin kahdessakin helmikaupassa. Päätin jo ennen matkaa, etten alkaisi erikseen etsiä helmikauppoja – kotona on helmiä enemmän kuin tarpeeksi, joten mitä turhaan mennä tuhlaamaan matkakassaansa moisiin -, joten ellemme olisi sattumalta törmänneet kahteen, en olisi helmikaupoissa edes käynyt. Vierailin pikaisesti The London Bead Shopissa ja The Bead Shopissa, mutta en ostanut mitään. Paikan hintataso oli.. no.. ”Ai £0.20 yhdestä kuuden millin Swarovskista? Juu kuule, ei kiitos.”

Ainoa helmeilyyn liittyvä ostos matkalla oli kirja Chinese Knots for Beaded Jewelry, joka näytti todella houkuttelevalta. En ole vielä ehtinyt testata mitään kirjan ohjeita (koska olen ehtinyt olla kotona peräti puolitoista päivää), mutta ehkäpä jo tänään..!

Väsynyttä matkaajaa oli kotona odottamassa ihana kivilasti Fire Mountain Gemsiltä sekä Uusi Nainen -lehti, johon allekirjoittanutta haastateltiin heinäkuussa. Tuloksena oli kolmen (? en jaksa mennä tarkistamaan) sivun juttu otsikolla Opettajan tie korusuunnittelijaksi. Tykkäsin jutusta, vaikkakin vierastan termiä korusuunnittelija. Olen pikemminkin käsillätekijä.

Lopuksi muutamia ennen reissua valmistuneita koruja, joita en ole tällä puolella ehtinyt vielä esitellä:

stteresa
St. Teresa: makeanvedenhelmiä, kristalleja, hopeaa.

picassojasper02
Picasso: (yllättäen) Picasso-jaspista ja hopeaa

ancient-spirit-r
Ancient spirit: Luuhelmiä, puuvillanyöriä ja hopealukko. Tämän korun malli on ihan suoraan Inkulta – kiitos ihana ystäväni!

Lakkokatsaus

26. kesäkuuta 2007 klo 18.02
Luokat: Helmihulluus, Kaulakorut, Kännykkäkorut, Korukivet, Sormukset

Helmilakko alkoi 31. toukokuuta. Nyt kun siitä on melkein neljä viikkoa, on aika vilkaista, miten lakko on sujunut.

Kuluneiden viikkojen aikana helmihullu on…

…ostanut foorumilaisilta helmiä yhteensä 24,20 euron edestä (on suhteellisen tavallista, että foorumiostoja ei lasketa lakon rikkomiseksi, sillä foorumin kautta tehdyt ostot ovat yleensä rahamääriltään pieniä kuten tässäkin tapauksessa: kolmen eri kerran ostokset tekivät yhteensä alle 25 e)

…ostanut pienen purkin siemenhelmiä Hobby Pointista, 2,20e. Helmiä käytettiin jo samana päivänä kaulakorussa, joten kyseessä ei ollut turha heräteostos.

…tilannut kerran hopealankaa (sallittua)

…tilannut kerran hopeisia koruosia ja lisää hopealankaa (sallittua)

…osallistunut kahteen kimppatilaukseen (ei sallittua, mutta…), joissa kuitenkin tilasi lähes pelkästään koruosia ja hopealankaa (…tekoihin liittyi lieventäviä asianhaaroja)

…käyttänyt $30 kapusseihin eBayssa. Teknisesti ottaen kapussit eivät kuitenkaan ole helmiä, sillä niissä ei ole reikää. Okei, tämä oli säälittävää. Susi, syyt, lampaanliha jne.

…myynyt pois tarpeettomia helmiä noin 200 euron edestä.

Kaiken kaikkiaan lakko on sujunut siis suhteellisen hyvin mutta paremminkin voisi toki mennä. Absolutistiksi minusta ei ilmeisesti kerta kaikkiaan ole. Merkinnän lopuksi kuvapläjäys, joka osoittanee, että kukkahulluus jatkuu edelleen:

brioflwr-brown
savukvartseja, ruusukvartsi, granaatteja

brioflwr-darkpurple
synteettisiä ametisteja, savukvartsi, mustia onyxeja

brioflwr-lilac
Jotain karkki”jadea” ja mustaa onyxia

garnet-nest-s
Enin ohjeella tehty nest ring, jossa on 8 mm:n granaatti

kanny80
Kännykkäkoru ametisteista

kanny81
Kännykkäkoru valtamerijaspiksesta

kanny82
Toinenkin kännykkäkoru valtamerijaspiksista

Käytin kännykkäkoruihin kiviä, jotka olivat hieman pintavirheisiä, mutta kuitenkin kauniita. Kännykkäkoruissa ne pienet pintavirheet eivät ainakaan minua haittaa yhtään. On mukavaa löytää näin käyttöä niille kauniille kiville, jotka varsinaisesta korukäytöstä on karsittu pois.

(Toistaiseksi) valmista tuli

7. kesäkuuta 2007 klo 16.10
Luokat: Helmihulluus, Ostokset, Yleinen

Selitys kehnolle päivitystahdille on nyt ainakin näillä näkymin valmis. Takana on kaksi ja puoli viikkoa armotonta aherrusta, tuherrusta ja tuskailua.

*KLIK*

Saa raportoida, jos löytyy virheksiä.

Väsynyt mutta tyytyväinen helmihullu haluaa kiittää lämpimästi seuraavia tahoja:
Jannea, joka teki palkatta ja mukisematta useita tunteja töitä viitenumeroiden eteen
Inkkua, jolta sain lukemattomia kullanarvoisia neuvoja ja ohjeita
– palvelimen ylläpitoa eli Markusta, joka auttoi osoitteen kanssa
– äitiä ja alakerran rouvaa, jotka toimivat testiasiakkaina

Olen ylpeä siitä, että näyttäisin selvinneen urakasta (tosin kun uskaltaudun sanomaan näin, paljastuu kohta ainakin tusina vakavia bugeja). Nyt voin vihdoin palata helmilaatikoiden ääreen*! Jippiiiiii!

helmilaatikko


* Kuvan laatikko kotiutui toissapäivänä, mutta helmet ovat edelleen pusseissaan laatikossa. Se kertonee jotain siitä, miten vähän aikaa ja energiaa on riittänyt helmille.

Karu totuus

3. kesäkuuta 2007 klo 0.36
Luokat: Helmihulluus

Sanovat, että lasten suusta kuulee totuuden. Kuulee sen kyllä joskus avopuolisonkin suusta.

Tässä kolmea omaa tilausta ja yhtä kimppatilausta odotellessani päätin noin sadannen kerran aloittaa helmilakon. Sanoin Jannelle, että olen ollut helmilakossa jo kaksi päivää. Ja mitä sanoo rakas avomieheni?

”Aloitit siis kaksi päivää sitten sen ajanjakson, jolloin odotetaan seuraavaa alennusmyyntiä.”

Pelkään, että mies tuntee minut paremmin kuin minä itse.

Kärsimättömyys ja palkittu odotus

25. huhtikuuta 2007 klo 12.39
Luokat: Helmihulluus, Ostokset

Yksi helmihullun (beadus psycopathus) tyypillinen lajiominaisuus on voimakas kärsimättömyys. Tämä ilmenee erityisen selkeästi pakottavana tarpeena saada kaikki tilatut aarteet ihailtavaksi niin nopeasti kuin suinkin mahdollista.

Tyypillinen helmihullu alkaa odottaa ulkomailta tilattuja aarteitaan saapuviksi jo suurin piirtein siinä vaiheessa, kun luottokortti on hädin tuskin saatu työnnettyä takaisin lompakkoon. Epätoivoksi odotus muuttuu 3-4 vuorokauden kuluessa, jolloin kaikki vähänkin vaikeammat tapaukset ovat varmoja siitä, että tilauksen tekemisestä on kulunut jo ”ikuisuus” tai ”ainakin kaksi viikkoa” ja pelkäävät postin kadottaneen paketin.

Joskus yllättävät viivästykset ovat kuitenkin suorastaan erinomainen asia. Osallistuin maaliskuussa kimppatilaukseen, jonka yhteydessä tilaamieni aarteiden saaminen lykkääntyi ikävien sattumusten vuoksi sen verran, että ehdin jo unohtaa, mitä olin ylipäänsä tilannut.

Eilen tilaamani tuotteet lopulta kotiutuivat, ja ajoitus oli suorastaan täydellinen: sain käsittämättömän ihanan kasan jo aiemmin maksettuja korukiviä nyt, kun

a) olen persaukinen (kiitos hajonneen koneeni), eikä minulla ole todellakaan varaa tilata mitään tarpeetonta (tai välttämättä edes tarpeellista)
b) olen maassa (kiitos hajonneen koneeni)
c) olen tylsistynyt ja yksin (kiitos hajonneen koneeni ja Jannen työmatkan)

Seuraavaksi kuvia aarteista, joita oli yhteensä 18 nauhaa (kaksi jätin kuvaamatta, kun kamerasta alkoi olla akku tyhjä). Tällä kertaa ostoksista ei tullut edes krapulaa, sillä – taas kiitos hajonneen tietokoneeni – MINÄ OLEN TOTISESTI NÄMÄ ANSAINNUT! Mur!

Kuviin on Flickrissä lisätty Note-toiminnon avulla kivilajit, joten jos jokin jää epäselväksi, napsauta kuvaa ja käy kurkistamassa tekstit.

Gemstone strands

Gemstone strands

Gemstone strands