Helmilakko alkoi 31. toukokuuta. Nyt kun siitä on melkein neljä viikkoa, on aika vilkaista, miten lakko on sujunut.

Kuluneiden viikkojen aikana helmihullu on…

…ostanut foorumilaisilta helmiä yhteensä 24,20 euron edestä (on suhteellisen tavallista, että foorumiostoja ei lasketa lakon rikkomiseksi, sillä foorumin kautta tehdyt ostot ovat yleensä rahamääriltään pieniä kuten tässäkin tapauksessa: kolmen eri kerran ostokset tekivät yhteensä alle 25 e)

…ostanut pienen purkin siemenhelmiä Hobby Pointista, 2,20e. Helmiä käytettiin jo samana päivänä kaulakorussa, joten kyseessä ei ollut turha heräteostos.

…tilannut kerran hopealankaa (sallittua)

…tilannut kerran hopeisia koruosia ja lisää hopealankaa (sallittua)

…osallistunut kahteen kimppatilaukseen (ei sallittua, mutta…), joissa kuitenkin tilasi lähes pelkästään koruosia ja hopealankaa (…tekoihin liittyi lieventäviä asianhaaroja)

…käyttänyt $30 kapusseihin eBayssa. Teknisesti ottaen kapussit eivät kuitenkaan ole helmiä, sillä niissä ei ole reikää. Okei, tämä oli säälittävää. Susi, syyt, lampaanliha jne.

…myynyt pois tarpeettomia helmiä noin 200 euron edestä.

Kaiken kaikkiaan lakko on sujunut siis suhteellisen hyvin mutta paremminkin voisi toki mennä. Absolutistiksi minusta ei ilmeisesti kerta kaikkiaan ole. Merkinnän lopuksi kuvapläjäys, joka osoittanee, että kukkahulluus jatkuu edelleen:

Inkkua, jolta sain lukemattomia kullanarvoisia neuvoja ja ohjeita
- palvelimen ylläpitoa eli Markusta, joka auttoi osoitteen kanssa
- äitiä ja alakerran rouvaa, jotka toimivat testiasiakkaina

Olen ylpeä siitä, että näyttäisin selvinneen urakasta (tosin kun uskaltaudun sanomaan näin, paljastuu kohta ainakin tusina vakavia bugeja). Nyt voin vihdoin palata helmilaatikoiden ääreen*! Jippiiiiii!

—
* Kuvan laatikko kotiutui toissapäivänä, mutta helmet ovat edelleen pusseissaan laatikossa. Se kertonee jotain siitä, miten vähän aikaa ja energiaa on riittänyt helmille.

Sanovat, että lasten suusta kuulee totuuden. Kuulee sen kyllä joskus avopuolisonkin suusta.

Tässä kolmea omaa tilausta ja yhtä kimppatilausta odotellessani päätin noin sadannen kerran aloittaa helmilakon. Sanoin Jannelle, että olen ollut helmilakossa jo kaksi päivää. Ja mitä sanoo rakas avomieheni?

“Aloitit siis kaksi päivää sitten sen ajanjakson, jolloin odotetaan seuraavaa alennusmyyntiä.”

Pelkään, että mies tuntee minut paremmin kuin minä itse.

Yksi helmihullun (beadus psycopathus) tyypillinen lajiominaisuus on voimakas kärsimättömyys. Tämä ilmenee erityisen selkeästi pakottavana tarpeena saada kaikki tilatut aarteet ihailtavaksi niin nopeasti kuin suinkin mahdollista.

Tyypillinen helmihullu alkaa odottaa ulkomailta tilattuja aarteitaan saapuviksi jo suurin piirtein siinä vaiheessa, kun luottokortti on hädin tuskin saatu työnnettyä takaisin lompakkoon. Epätoivoksi odotus muuttuu 3-4 vuorokauden kuluessa, jolloin kaikki vähänkin vaikeammat tapaukset ovat varmoja siitä, että tilauksen tekemisestä on kulunut jo “ikuisuus” tai “ainakin kaksi viikkoa” ja pelkäävät postin kadottaneen paketin.

Joskus yllättävät viivästykset ovat kuitenkin suorastaan erinomainen asia. Osallistuin maaliskuussa kimppatilaukseen, jonka yhteydessä tilaamieni aarteiden saaminen lykkääntyi ikävien sattumusten vuoksi sen verran, että ehdin jo unohtaa, mitä olin ylipäänsä tilannut.

Eilen tilaamani tuotteet lopulta kotiutuivat, ja ajoitus oli suorastaan täydellinen: sain käsittämättömän ihanan kasan jo aiemmin maksettuja korukiviä nyt, kun

a) olen persaukinen (kiitos hajonneen koneeni), eikä minulla ole todellakaan varaa tilata mitään tarpeetonta (tai välttämättä edes tarpeellista)
b) olen maassa (kiitos hajonneen koneeni)
c) olen tylsistynyt ja yksin (kiitos hajonneen koneeni ja Jannen työmatkan)

Seuraavaksi kuvia aarteista, joita oli yhteensä 18 nauhaa (kaksi jätin kuvaamatta, kun kamerasta alkoi olla akku tyhjä). Tällä kertaa ostoksista ei tullut edes krapulaa, sillä – taas kiitos hajonneen tietokoneeni – MINÄ OLEN TOTISESTI NÄMÄ ANSAINNUT! Mur!

Kuviin on Flickrissä lisätty Note-toiminnon avulla kivilajit, joten jos jokin jää epäselväksi, napsauta kuvaa ja käy kurkistamassa tekstit.

Janne on kaikesta päätellen elänyt jo melko pitkään helmihullun kanssa.

Istuin sohvalla kannettava sylissäni ja tarkastin sähköpostejani. Postien joukossa oli Brightlings Beadsin uutiskirje, jossa oli -15 % -alennuskuponki. Päästin pienen ilahtuneen “aah”-huokauksen.

Janne sanoi: “Jaha. Rahanmenoa. Tuo oli just sellainen ‘halpoja helmiä!’ -huokaus.”
Touché!

Mutta en minä varmaan mitään tilaa, paitsi jos jokin tarpeellinen on oikeasti lopussa. Mihinkään ylimääräiseen ei ole rahaa, kiitos tietokoneenkutjakkeeni.