Jos NERIK-laatikkoni olisi hotelli, olisi se, mitä eilen tulleille pinkeille Botswanan akaateille tarjosin, vastannut vähintään sviittiä, josta on merinäköala. Helmet kuitenkin kieltäytyivät tarjouksesta. Olivat jo etukäteen päättäneet, millaiseksi koruksi haluavat isona. Eihän siinä muu auttanut…

Tässä on vielä muutama päivä sitten valmistunut Delia ja sen pariksi juuri äsken tehdyt korvakorut:

Harva helmikauppa on aiheuttanut minulle yhtä voimakkaita “Tahtoo! Tahtoo!” -kohtauksia kuin Lima Beads. Itse asiassa mikään muu helmikauppa ei ole saanut aikaan samanlaista tuskaista helmihimoa. Syitä paikan houkuttelevuuteen on oikeastaan kolme:
1) Iso valikoima
2) Iso valikoima kiviä, joita en ole nähnyt missään muualla
3) Todella hyvät kuvat tuotteista

Valitettavasti Lima Beadsin hinnat aiheuttavat kirvelyä jo pelkästään ikkunaostoksilla, ja kun hintoihin ynnää paikan masentavahkot postikulut, ei ole ihme, ettei Lima Beadsilta ole juuri tullut mitään tilattua. Tätä aiemmin olen tilannut firmasta vain kerran ja silloinkin ainoastaan joitain tarpeellisuuksia, joita ei muualta saanut (mm. minikokoisia mustia onyxeja ja granaatteja).

Jokin aika sitten surffasin taas Lima Beadsin sivuilla surkeana huokaillen. Jannen tätä ihmetellessä selitin, mikä paikassa mättää: marisin postikuluista ja siitä, miten alle tullirajan jäävään tilaukseen ei saa mahdutettua juuri mitään ja niin edelleen. Janne, miehistä parhain, sanoi: “Miksi tilauksen pitäisi jäädä alle tullirajan? Sinähän saat joka tapauksessa vähentää alv:t.”

Ajatus ehti muhia helmihullun päässä ainoastaan muutaman minuutin, kun ostoskoriin oli jo mätetty aimo annos kiviä. Päätin ihan testimielessä (ihan totta!) lisätä ostoskoriin kaiken, mitä olen Lima Beadsilla niin monta kertaa kaihoisasti käynyt katsomassa. Otin kuitenkin vain puolikkaita nauhoja, että pysyisin edes jonkinlaisessa kohtuudessa. Kun lopulta sitten näin ostoskorin sisällön yhteissumman, piti nielaista pari kertaa. Sitten sormi lipesi kerran tai kaksi, ja siinä sitä sitten täytettiin luottokortin numeroa ja osoitetietoja…

Tänään kävin noutamassa aarteeni tullista. Kyseessä on suurin yksin tekemistäni tilauksista, mutta a) olen haaveillut tästä ainakin puoli vuotta ja b) en ajatellut tehdä tätä ihan pian uudestaan…

Ylhäältä alas:
Brown Flower Agate
Bamboo Leaf Agate
Purple Crazy Lace Agate
Feldspath
Astrophylite
Natural Silver Quartz
Fire Agate
Rainbow Agate
Brazil Petrified Wood

Ruby Quartz (ainoa kokonainen nauha)
Fossil Coral
Black Rainbow Opal
Labradorite
Pink Botswana Agate
Rainbow Crazy Lace Agate
Larimar Blue Crazy Lace Agate
Brioche Agate
Green line quartz
Agua Nueva Agate

On pakko sanoa, että Lima Beadsin kivet ovat keskimäärin selkeästi parempilaatuisia kuin useimpien muiden paikkojen (esim. FMG:n), mutta toki niiden on syytäkin olla, koska ne ovat kalliimpia.

Tähän nauhamäärään mahtui muutamia pettymyksiä, vaikka suurin osa helmistä on uskomattoman kauniita. Purple Crazy Lace Agate -nauha oli anteeksiantamattoman huonoa laatua: 25 helmestä ainoastaan 6 oli moitteettomia, loput lähes kaikki käyttökelvottomia. Myös labradoriitti olisi saanut olla parempilaatuista, sillä 16 helmestä 4 on karsittavien listalla – silti nämä labradoriitit ovat kuitenkin sekä laadultaan että kauneudeltaan parhaimmat tähän mennessä ostamistani. FMG:ltä ostamani labradoriitti on ollut suunnilleen saman hintaista mutta laadultaan selkeästi huonompaa.

Brazil Petrified Wood oli pettymys siksi, että se näyttää ihan samalta kuin FMG:ltä tilaamani Wood Agate – ja nimestä päätellen se on samaa tavaraa. En vain tajunnut ajatella asiaa aiemmin. Pöh.

Lopuksi on erikseen kehuttava Lima Beadsin palvelua. Unohdin checkout-vaiheessa käyttää 10 %:n alennuskoodiani, mutta se hyvitettiin minulle jälkikäteen, kun laitoin heti tilauksen tekemisen jälkeen firmaan postia kömmähdyksestäni.

Väsynyt helmihullu laittaa nyt ihan pikaisesti muutaman kuvan esille ilman sen kummempia selostuksia.

Working woman: Spring

Working woman: Riverside

Savukvartsia ja kultadubleeta

Valtamerijaspista ja kultadubleeta (spacerit vermeiliä)

Makeanvedenhelmet ja kultadubleeta (spacerit vermeiliä)

Ametistinapit ja kultadubleeta (spacerit…)

Jokaisella helmeilijällä on sekä lempi- että inhokkimateriaalinsa. Käytän koruissani paljon kivihelmiä, mutta tietyt kivilajit* jäävät oikeastaan poikkeuksetta joko ostamatta tai sitten vähintään käyttämättä, jos niitä joskus epähuomiossa tulee ostaneeksi. Sodaliittia olen ostanut helmihulluuteni aikana kolme tai neljä kertaa vain lopulta myydäkseni helmet pois, kun en niitä vielä vuotta myöhemminkään ole mihinkään käyttänyt. Rodoniitille on käynyt aina samoin.

Eilen sain nauhallisen kumpaakin, koska sorruin niitä taas kerran tilaamaan. Päätin vakaasti, että tällä kerralla käytän kyseisiä helmiä. Ja kas – vuorokautta myöhemmin tilanne on tämä:

Käytin koko rodoniittinauhan ja suurimman osan sodaliittinauhasta ja jopa pidän aikaansaannoksistani. Olen sankari, SANKARI! :D

Haastankin nyt kaikki muut helmeilijät vihdoinkin käyttämään myös niitä inhokkihelmiä ja virhehankintoja, jotka yleensä jäävät laatikoiden kätköihin. Näytetään niille!

—
* Ehkä selkeimpiä inhokkeja – joita ei tule edes vahingossa ostettua – ovat kaikkien muidenkin parjaama unakiitti sekä *oksu tulee* laavakivi, joka karmeudestaan huolimatta tuntuu olevan muodissa…

Korvakoruja on syntynyt melkoista tahtia – niiden tekeminen on viime aikoina tuntunut todella mukavalta. Ne ovat kuin virkistävä välipala isompien töiden keskellä. Olen yrittänyt olla tarkkana, etten tekisi korvakoruja pelkästään Balin hopeisiin korupiikkeihin (jotka ovat uusin rakkauteni), sillä vaikka siten saa aikaan kauniita korvakoruja, ne ovat pitemmän päälle hieman mielikuvituksettomia*.

Toissapäivänä puhuin lenkillä Jannelle siitä, miten minusta on jo jonkin aikaa tuntunut siltä, että korutyöni ovat jonkinlaisessa suvantovaiheessa (tästä ehkä enemmän tuonnempana). Eilen syntyneet Avalanche-korvakorut toivat kuitenkin mukanaan selkeän onnistumisen elämyksen:

Tykkään ihan älyttömästi! <3 Eivät kovin monimutkaiset, mutta kuitenkin jotain (ainakin minulle) ihan uutta.

Thuja Designista tarttui tässä taannoin mukaan aivan ihania ametistibrioletteja, joista yksi pari pääsi jo korvakoruihin. Olen tällaisia kiviä himoinnut pitkään, mutta kuten jokainen helmihullu tietää, maksavat briolettinauhat yleensä tähtiä – paitsi jos kyseessä on jokin todella edullinen kivilaji.

Nämä hemimorfiittikorvakorut ovat Avalanche-korujen edeltäjä. Nämä tehtyäni aloin pohtia, toimisiko ylemmän osan spiraaliviritelmä yksinäänkin, ilman kiveä…

Seuraavaksi todella, todella yksinkertaiset korvakorut ihanista Lohikäärmeen aika -sarjan sormuksissa käytetyistä pietersiiteistä:

Sweetheart-korvakoruissa on pienet hopeacharmit, hopeaketjua ja hennon vaaleanpunaiset ruusukvartsit pisteenä iin päällä (tai pisteenä iin alla tässä tapauksessa):

Ja vielä värikkäät helmiryppäät:

—
* Allekirjoittaneen täysin subjektiivinen mielipide.

…tai ainakin kultadubleen.

Jostain syystä teki pitkästä aikaa mieli tarttua kultadubleelankaan. Tuumasta toimeen ja kieputtelemaan. Nämä korut kyllä toistavat hieman itseään, kun jokainen on tekniikaltaan samaa peruskauraa, mutta sieviä ovat kaikki omalla tavallaan.

Wood agate -helmiä

Punaisia makeanvedenhelmiä

Värikkäitä makeanvedenhelmiä

Isoja violetteja makeanvedenhelmiä

Swarovskin helmiä (Petra teki vastikään tällaisen myös)

Ametisteja

Tänään syntyi myös useampi korvakorupari, mutta niitä en ehtinyt kuvata, ennen kuin valaistus oli jo liian kehno. Huomenna sitten, varmaankin. Lopuksi kuva viime viikolla saaduista kiviaarteista (kuvassa tosin ei ole kaikki nauhat *hieman kiusaantunut hymy*)

Sain vihdoin eilen kauan lopussa ollutta 0,7 mm:n hopealankaa ja pääsin tekemään korvakorukoukkuja – ne kun ovat olleet (muutamaa Balin hopeista paria lukuunottamatta) lopussa hyvän aikaa. Ja kun vihdoin sain tehtyä lisää korvakorukoukkuja, joskaan en vielä läheskään tarpeeksi, piti tänään sitten tietysti saada tehdä korvakoruja.

Kaikista tekemistäni pareista tuli minusta oikein kivoja, vaikka ne eivät mitään monimutkaisia koruja olekaan. Otin vihdoin käyttöön jo ajat sitten Inkun kanssa yhdessä tilatut siniset ja pinkit crazy lace -akaatitkin!

Labradoriittia ja kullattua hopeaa. Aivan ihanat, vaikka itse sanonkin. Toisessa kuvassa näkyy kivien kauneus paremmin.

Taas kerran toivon, että vielä kerran raskisin sijoittaa labradoriittiin, joka olisi laadultaan selkeästi enemmän kuin vain suht kelvollista…

Pinkkiä crazy lace -akaattia, Balin hopeaa ja mustaa onyxia.

Ihanaa sinistä (värjättyä) kvartsia ja Balin hopeaa.

Larimarin sinistä crazy lace -akaattia ja Balin hopeaa. Osaakin olla kaunis kivi!

Mielestäni päivän kaunein pari: Balin hopeaa ja pikkuiset fasettihiotut granaatit.

Viimeiseksi vielä tilaustyönä tehty uusi versio Autumn Song -korustani. Erilaisia syksyn värisiä makeanvedenhelmiä, Balin hopeaa ja Hill Tribe -hopealehti.

Asiakkaat kysyvät toisinaan, onko jokin tietty koru riittävän hillitty töihin – työpaikalle kun ei aina haluta kovin suuria tai näyttäviä koruja. Tästä syntyi ajatus Working woman -kaulakorusarjasta. Tein makeanvedenhelmistä neljä erilaista kaulakorua tavoitteena tehdä hillittyä, yksinkertaista mutta tyylikästä. Koruissa ei ole mitään erityistä jujua, vaan niiden juju on lähinnä juuri sen jujun puute. Tai jotain.

Working woman: Cinnamon. Koruosat kultadubleeta.

Working woman: Rust. Koruosat kultadubleeta.

Working woman: Confetti. Koruosat hopeaa.

Working woman: Rainbeam. Koruosat hopeaa.

Pidän kovasti näistä neljästä korusta ja voisin kuvitella käyttäväni itsekin mitä tahansa niistä. Toisaalta, olen aina pitänyt yksinkertaisesta… Simple minds, ja niin edelleen.

Eilen syntyi Fancy quartz -helmistä ja vihreästä aventuriinista syksyinen Falling leaves -kaulakoru. Ihastuin fancy quartziin heti ensi silmäyksellä. Pitääkseni korun selkeästi lämminsävyisenä käytin kultadubleisia koruosia ja kullansävyisiä delicoja.

Banded jasper on fancy quartzin ohella uusi tuttavuus. Litteistä 14 mm:n nelikulmaisista banded jasper -helmistä syntyi rannekoru nimeltä Superstition:

Korkkasin vihdoin myös pitkään säästelemäni posliinijaspisnauhan, tuloksena Reasons:

(Jostain syystä posliinijaspis AINA kalpenee kuvissa. Masentavaa.)

Molemmissa rannekoruissa käytin pitkästä aikaa kierteisten linkkien sijasta ihan perussilmukoita ja tavallista paksumpaa hopealankaa. Vaihtelu virkistää!

Väsyneehkö mutta tyytyväinen helmihullu on palannut häämatkaltaan Lontoon vilskeestä. Reissussa oli mukavaa, mutta on kyllä ehdottomasti ihanaa olla taas kotonakin. Matkan kohokohtia olivat
- Spamalot-musikaali (todella viihdyttävä kokemus!)
- Freddie Mercuryn kartanon näkeminen 5.9. (se vähä, mitä muurin takaa pystyi näkemään)
- the Tower of London

Uskokaa tai älkää, mutta en ostanut Lontoosta ensimmäistäkään helmeä, vaikka kävin kahdessakin helmikaupassa. Päätin jo ennen matkaa, etten alkaisi erikseen etsiä helmikauppoja – kotona on helmiä enemmän kuin tarpeeksi, joten mitä turhaan mennä tuhlaamaan matkakassaansa moisiin -, joten ellemme olisi sattumalta törmänneet kahteen, en olisi helmikaupoissa edes käynyt. Vierailin pikaisesti The London Bead Shopissa ja The Bead Shopissa, mutta en ostanut mitään. Paikan hintataso oli.. no.. “Ai £0.20 yhdestä kuuden millin Swarovskista? Juu kuule, ei kiitos.”

Ainoa helmeilyyn liittyvä ostos matkalla oli kirja Chinese Knots for Beaded Jewelry, joka näytti todella houkuttelevalta. En ole vielä ehtinyt testata mitään kirjan ohjeita (koska olen ehtinyt olla kotona peräti puolitoista päivää), mutta ehkäpä jo tänään..!

Väsynyttä matkaajaa oli kotona odottamassa ihana kivilasti Fire Mountain Gemsiltä sekä Uusi Nainen -lehti, johon allekirjoittanutta haastateltiin heinäkuussa. Tuloksena oli kolmen (? en jaksa mennä tarkistamaan) sivun juttu otsikolla Opettajan tie korusuunnittelijaksi. Tykkäsin jutusta, vaikkakin vierastan termiä korusuunnittelija. Olen pikemminkin käsillätekijä.

Lopuksi muutamia ennen reissua valmistuneita koruja, joita en ole tällä puolella ehtinyt vielä esitellä:

St. Teresa: makeanvedenhelmiä, kristalleja, hopeaa.

Picasso: (yllättäen) Picasso-jaspista ja hopeaa

Ancient spirit: Luuhelmiä, puuvillanyöriä ja hopealukko. Tämän korun malli on ihan suoraan Inkulta – kiitos ihana ystäväni!